Viikot ne vaan vierivät eteenpäin ja asiat opetusharjoittelun suhteen loksahtelevat paikoilleen. Opetustunnit loppuivat muutama viikko sitten ja nyt olen palautteen ja arvioinnin suhteen puolivälissä. Sain eilen kirjallisen arvion opetusharjoitteluni ohjaavalta opettajalta. Mahtavaa harjoittelun onnistumisen ja toteutuksen suhteen sain lomakkeeseen rastin kohtaan: HYVÄKSYTTY! Kirjallinen palaute oli todella kannustavaa ja paljon sain positiivista kannustusta niin menneistä harjoittelupäivistä suunnitteluineen ja toteutuksineen sekä repullisen motivaatiota ja onnistumisen tunteen tulevaisuuttakin varten. Voipi olla, että pientä työnsarkaa jo tulee toteutumaan tulevana kesänä; mielenkiintoista!?!
Tässä vaiheessa opiskeluja koen olevani entistä itsevarmenpi opettaja ja omaavani aika mahtavan repertuaarin opetuksen uusimpia työkaluja. Opetusharjoittelu vahvisti aatostani opettajuuden haasteista ja olosta, jolloin opettajuus on todella vahvasti myös jaksamisen äärirajoilla olemisen sietämistä ja hallitsemista. Lisäksi opettajuuden "muutos" opettajasta opiskelijoiden oppimisen ohjaajaksi on jotain sellaista, mikä sopii entistä paremmin minulle. En koe enkä haluakkaan olla vahva auktoriteetti vaan enemmän opiskelijoiden kanssa rinnalla kulkija, jolla tiedollisten asioiden jakaminen on ensisijaista taidollisten taitojen luomiseksi tai vahvistamiseksi.
Huominen kolmikantakeskustelu laittaa varsinaisen pisteen tälle opintokokonaisuudelle ja on hienoa saada tämä eniten energiaa kuluttanut kokonaisuus loppumaan, jotta voi keskittyä seuraavaan. Todelle paljon mehuja opetusharjoittelu imikin, joten tästä hengissä selviäminen on minun opettajuuden kehittymisen kannalta ehkä kaikkein eniten kasvattava.
Arviointikeskustelusi oli hieno tilaisuus!
VastaaPoista