Opetusharjoittelu arviointivaiheessa

Viikot ne vaan vierivät eteenpäin ja asiat opetusharjoittelun suhteen loksahtelevat paikoilleen. Opetustunnit loppuivat muutama viikko sitten ja nyt olen palautteen ja arvioinnin suhteen puolivälissä. Sain eilen kirjallisen arvion opetusharjoitteluni ohjaavalta opettajalta. Mahtavaa harjoittelun onnistumisen ja toteutuksen suhteen sain lomakkeeseen rastin kohtaan: HYVÄKSYTTY! Kirjallinen palaute oli todella kannustavaa ja paljon sain positiivista kannustusta niin menneistä harjoittelupäivistä suunnitteluineen ja toteutuksineen sekä repullisen motivaatiota ja onnistumisen tunteen tulevaisuuttakin varten. Voipi olla, että pientä työnsarkaa jo tulee toteutumaan tulevana kesänä; mielenkiintoista!?!

Tässä vaiheessa opiskeluja koen olevani entistä itsevarmenpi opettaja ja omaavani aika mahtavan repertuaarin opetuksen uusimpia työkaluja. Opetusharjoittelu vahvisti aatostani opettajuuden haasteista ja olosta, jolloin opettajuus on todella vahvasti myös jaksamisen äärirajoilla olemisen sietämistä ja hallitsemista. Lisäksi opettajuuden "muutos" opettajasta opiskelijoiden oppimisen ohjaajaksi on jotain sellaista, mikä sopii entistä paremmin minulle. En koe enkä haluakkaan olla vahva auktoriteetti vaan enemmän opiskelijoiden kanssa rinnalla kulkija, jolla tiedollisten asioiden jakaminen on ensisijaista taidollisten taitojen luomiseksi tai vahvistamiseksi.

Huominen kolmikantakeskustelu laittaa varsinaisen pisteen tälle opintokokonaisuudelle ja on hienoa saada tämä eniten energiaa kuluttanut kokonaisuus loppumaan, jotta voi keskittyä seuraavaan. Todelle paljon mehuja opetusharjoittelu imikin, joten tästä hengissä selviäminen on minun opettajuuden kehittymisen kannalta ehkä kaikkein eniten kasvattava. 

OPETUSHARJOITTELU jatkuu...

Opetusharjoittelussani olen päässyt vammaistyöstä opettamisen saralle. Mahtavaa saada opettaa jotain sellaista aihetta, minkä itse tuntee hyvin. Itsevarma olo opettajana kasvaa huomattavasti opetettavan aineksen tuttuuden myötä saatujen onnistumisen kokemusten kautta. Ensimmäisellä kerralla teimme opiskelijoiden kanssa tutustumiskäynnin vammaispalveluiden ytimeen eli palveluasumiseen. Seuraavalla viikolla luennoin opiskelijoille erityisopetuksesta Peltosaaren koulussa ja sain todella kiivastakin keskustelua aikaiseksi. Tarkoituksenani olikin kertoa yksi malli kuinka opetus voidaan vammaisten henkilöiden kohdalla toteuttaa ja herätellä opiskelijat ajattelemaan miten opetukseen vaikuttavat kaupungin/kunnan koko, oppilasmäärät, opettajien asenteet yms. Lisäksi näytin opiskelijoille videon, jonka olen kollegani kanssa kuvannut ja pyysin opiskelijoilta palautetta millaisia aatoksia video heissä herätti. Kiitos opiskelijoille erittäin hyvistä mielipiteista, kommenteista ja kysymyksistä, joiden myötä työmme kehittyy entistä enemmän oppilaslähtöisemmäksi!

Vammaispalveluiden palveluohjaus oli seuraava opetusaiheeni. Aamun luennoinnin sekä pienryhmätyöskentelyn jälkeen lähdimme Verkatehtaalle kuuntelemaan luentoa sekä paneelikeskustelua mobiililaitteista vammaisten henkilöiden elämässä. Mobiililaitteidenkäytön myötä vammaisten henkilöiden  kulttuuripalveluihin osallistuminen mahdollistuu entistä esteettömämpänä, ainakin toivottavasti.

Näiden antoisien opetusharjoittelupäivien myötä opettaja-minäni on muuttunut paljon. Jo ryhmään tutustumisen myötä on opetus luontevampaa, avoimempaa ja keskustelua herättävää. Onnistuminen luentojen toteutuksessa (ainakin omasta mielestäni) on vahvistanut itsetuntoani ja toivottavasti varmuus näkyy ainakin ryhmän hallinnassa. Olen myös oppinut luentojen ja toiminnallisuuden suhteen merkityksen, varsinkin 8h samasta aiheesta samana päivänä opetettaessa. Erilaiset toteutustavat myös oman jaksimisen kannalta ovat tärkeitä ja tuntien suunnitteluun kulua aika on hallinnassa, kun laittaa opiskelijat myös itse hankkimaan tietoa ja oppimaan toisiltaan. Toivottavasti olen myös saanut annettua opiskelijoille uudenlaisen näkemyksen oppimisesta erilaisten toteutustapojen myötä.